Biodynaaminen viljely.

Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista. Se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner. Viljelijät kääntyivät hänen puoleensa huolestuneina siemenviljan ja ravinnon laadun heikkenemisestä. Steiner piti Saksassa vuonna 1924 esitelmäsarjan, joka nykyään tunnetaan
Maatalouskurssin nimellä.


Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Biodynamiikassa korostetaan lisäksi, että jokainen meistä voi löytää itsestään sekä tutkijan että taiteilijan. Luonnon aistiminen ja omat havainnot antavat tietoa yhtä lailla kuin maanviljelyksen ekologian tai uusimpien viljelytekniikoiden ymmärtäminen. Henkilökohtainen yhteys tilan ja sitä ympäröivän luonnon tapahtumiin korostuu.

Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä.
Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta.

Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maitten, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin.

Lyhyesti sanottuna:
Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan monimuotoisen, ekologisen tilakokonaisuuden luomista, viljelijän ja kuluttajan vastuuta luonnosta ja kotieläimistä, keskinäistä yhteistyötä koko ketjussa pellolta pöytään ja korkealaatuisen ravinnon merkitystä ihmisen elämänlaadulle.

Lähtökohdat ja periaatteet.
Biodynaaminen viljely on kokonaisvaltainen maatalouden suuntaus, jonka lähtökohtina ovat (Demeter-tuotantoehdot):

  • Kestävä kehitys: maatalousmenetelmien on taattava ravinnontuotannon perusta; maaperän hedelmällisyyden ja viljelykasvien ja kotieläinten geneettisen monimuotoisuuden säilyminen ja kehittyminen sekä kestävä vuorovaikutus ympäröivän luonnon kanssa.

  • Täysiarvoinen ravinto: maatalouden on tuotettava ihmisille ja kotieläimille terveellistä ravintoa, joka – paitsi että se ei saa vaarantaa ihmisen terveyttä – korkealla laadullaan tukee myös ihmisen henkistä kasvua.

  • Ympäristöetiikka: ihmisen on toiminnassaan kunnioitettava ympäröivää luontoa ja kotieläinten oikeutta lajinmukaiseen käyttäytymiseen.

  • Laajennettu luonnontiede: ihminen voi tutkia ja hyödyntää luonnontieteellistä tietoa, jota tavanomainen tieteellinen maailmankuva ei vielä tunnusta. Elämä ei ole selitettävissä pelkästään aineellisen tason tapahtumina.


  • Biodynaamisen viljelyn keskeisiä piirteitä ovat:
  • Tasapainoisesti toimivan tilayksilöllisyyden
    muodostaminen

  • Ravinteiden saanti perustuu ravinteiden kierrätykseen ja kompostointiin tilalla, biologiseen typensidontaan ja ravinteiden vapautumiseen maaperästä

  • Viljelykierron noudattaminen

  • Biodynaamisten valmisteiden käyttö ravinnevaikutusten tasapainottamiseen ja laadullisuuden kehittämiseen

  • Lajinmukainen kotieläinhoito

  • Luonnolle vieraiden aineiden välttäminen


  • Tilayksilöllisyys biodynaamisessa viljelyssä:
    Maatila koostuu monista osista: peltomaa, viljelykasvit, kotieläimet, rakennukset, työkoneet, metsät, niityt, vesistöt. Alueen ilmasto, vuodenaikojen vaihtelu, pinnanmuodostus. Ihmiset ideoineen, kokemuksineen, taitoineen, jne.

  • Osat, niiden välillä vaikuttavat voimat ja keskinäinen suhde, muokkaavat tilan ilmettä ja toimintaa

  • Tila muuttuu erilaisten kasvukausien ja tuotannon muutosten myötä

  • Ihmiset ohjaavat haluamaansa suuntaan tilayksilöllisyys